maanantaina, syyskuuta 26, 2016

Aamu kuin runo

Näissä sumuisissa aamuissa on jotakin aavemaista. 
Salaperäistä, pysähtynyttä tunnelmaa. Käsinkosketeltavaa.

Voisin istahtaa tuohon tuoliin ja lausua Edgar Allan Poen Korpin.
Muistieni sopukoista, vaikuttavasti ja niskakarvoja nostattavasti.
Vähän Vincent Price- tyyliin...

Nauttikaa syysaamusta kanssani!
Sanna













SHARE:

16 kommenttia

  1. Täällä oli aamulla niin sankka sumu, että näki ehkä 50m max eteenpäin. Tuli vähän kauhuleffamainen fiilis. Sun kuvat on kauniita <3

    VastaaPoista
  2. Kyllä onkin kutsuva paikka. Kauniita ruskakuvia.

    VastaaPoista
  3. Vastaukset
    1. Noon on, syksy ei oo hassumpi vuodenaika ollenkaan!

      Poista
  4. Voi miten kauniita kuvia!!! Näissä on sellaista hieman surumielistä haikeutta...Ihania tunnelmia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niin munkin mielestä Satu! Oli ihana aamu :)

      Poista
  5. Vastaukset
    1. Kiitos Hannele, nautin kovasti kun kuvasin!

      Poista
  6. pipsa-muori9/29/2016

    Sumu muuttaa maiseman todella salaperäiseksi ja nostaa mielikuvituksen lentoon..

    VastaaPoista
  7. Nautin. Ihania kuvia! Usva teke maisemasta salaperäisen!

    VastaaPoista
  8. Aivan mielettömän upeat kuvat <3 Usvaiset aamut ovat kiehtovia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niitä varten kannattaa herätä ajoissa, palkitsevaa! Ja kiitos :)

      Poista

© Pikkutalo. All rights reserved.
Blogger Template Designed by pipdig