Laukkukokoelmani

Kestävää kehitystä?

En ota kantaa...tai oikeastaan otan sittenkin.

Ajatus lähti huoltaessani laukkujani.
Jep, minkkiöljyllä vuosittain.

Kävin miettimään näiden ihanuuksien ikää.

Kamera käteen ja kuvaamaan "vanhukset",
siksi kai näitä jo voi nimittää!

Tunnistan edelleen itseni ja makuni jokaisesta.
Yhteisiä kilometrejä on kertynyt paljon.
Muistan myös jokaisen ostohetken, sen fiiliksen kun meidät "liitettiin" yhteen :)
Kaikista on alkuperäiset dustbagit tallella, 
samoin pienemmistä tavaroista laatikot ja silkkipaperit.
Rakkaita ystäviä, nähkääs...

Perhekuvista puuttuu korvaamaton Mulberryn krokokuvioitu pöytäkalenterini,
joka tietenkin asuu työpöydälläni ja
jota ilman en voi elää.
Ikä 23v.

Muistan jokaisen iänkin tarkalleen,
katsokaa vaikka viimeistä kuvaa :)

Melkein katosi punainen lanka kun syvennyin muistelemaan...

En väitä ettenkö olis ostanut uusia laukkuja 15 vuoteen.
Olen toki, viimeisen parin vuoden aikana olen pikkuhiljaa uusinut käyttölaukkuni
huolella ja harkiten.
Samalla periaatteella ja pitkällä tähtäimellä.
Ja osittain siksi että nykyteknologia asettaa enemmän mittoja ja vaatimuksia
laukuille, kännykkätaskuineen ja MacBookeineen.
Jumaliste! Mulla ei ole tainnut tosiaan olla edes kännykkää,
kannettavasta puhumattakaan, silloin kun olen ostanut nämä!

Tarkoitukseni on muistuttaa josko pikkuisen pystyisimme hidastamaan tahtia.
Ei ole tarkoitus kuroa kukkaron nyörejä kiinni, eikä varsinkaan lopettaa kulutusta kokonaan.
Jos teemme niin tässä taloudellisessa tilanteessa on sillä vakavat seuraukset.

Mutta yksinkertainen totuus on se ettei tämä pallomme 
kestä niin paljon kertakäyttöistä tavaraa !
Ei kuutta tai kahdeksaa sesonkia halpiskamaa vuodessa.
Tekstiilien osalta toki kuluminen on nopeampaa,
ei meilläkään kuljeta 18v. vanhoissa sukissa :)))

Mutta...
Laadukkaampaa = Kestävämpää
Klassisempaa = Iättömämpää
Kalliimpaa = Tottakai
ja vaatii varmasti säätöä, kirppismyyntejä ja säästämistä,
mutta...

Tiedättekö termin CPU?
Cost Per Use
eli tuotteen hinta per käyttökerta.

Krokokuvioisesta laukusta maksoin
990 mk vuonna 1997 eli n. 160€. 
Se jaettuna 16 vuodella 
tekee todellakin 
10 € / vuosi.

Jälleenmyyntiarvo?
Varmasti sama kuin maksoin, mutten myy :)

Tulevaisuus?
Eiköhän me joskus päästä näiden kanssa yhdessä ansaitulle eläkkeelle,
n. 16 vuoden päästä, jos pysytään yhdessä.
Ei ole itsestäänselvyys sekään!
Jonain päivänä kerron teille lompakkoni seikkailuista Pariisissa...

Tähän postaukseen pyydän teitä kommentoimaan, please.
Haastakaa itsenne ja minut viemään tätä eteenpäin.
Vai olenko ihan jälkijättöinen ja vanhanaikainen kassialma ajatuksineni?

Tällaista tänään... klassikoiden puolesta :)

Voikaa hyvin ja huivit kaulaan ettei tule vilu!
Sanna









CONVERSATION

10 kommenttia:

  1. Joskus aikaa aikaa sitten laskeskelin, että olen ihan tolkuttoman summan pistänyt laukkuihin. Ostellut niitä niin kotimaan kaupoista kuin reissuiltakin. Loppuviimeksi vain harvoista tuli niitä joita TODELLA tuli käytettyä, naulassa roikkuivat (silmän ilona) kuka minkäkin aikaa, sitten lähtivät kiertoon, mikä lahjoitettuna, mikä myytynä. Ja aina oli olemassa NE laukut, joista tykkäsin, mutta en raaskinut....
    Nyt on se tilanne, että jäljellä on vain muutama kassi joilla on henkilökohtainen tarina matkassa, pari kauppakassia - sekä NE, joita tulen käyttämään jos en nyt loppuikääni, niin ainakin laukun loppuiän :)
    Kallista, mutta pitkän päälle halvempaa. Ja taatusti mieleisiä :)
    Ja toinen heikkous; kengät! Sama kohtalo!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ahhahaa! Puit sanoiksi varmaan monen kohtalon :)

      Kengissä mulla on sama kohtalo kun laukuissa, ostan hyvät ja käytän kunnes nousee säärille! Ei mulla kyllä 20 vuotta vanhoja ole :)))))

      Poista
  2. Vau, upeita laukkuja, todellisia aarteita. Pitkän tien olet monen kanssa kulkenut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Saga, niin olen. Rakkaita :)

      Poista
  3. Huoh! Voin vaan kateudesta vihreänä ihailla noita laatuveskoja, upeita! Omani on hankittu tyyliin Henkka Maukasta. Täytyy myöntää, että nyt kun ikää on mittarissa jo yli 40, niin mustakin on tullut hieman vastuullisempi kuluttaja pyrkimyksenä ostaa vähemmän, mutta laadukkaampaa. Mutta liian usein sorrun vielä kaiken maailman hömppäjuttuihin, oonkohan parantumaton?

    Ihanaa loppuviikkoa!

    Mukavaa loppuviikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sä oot ihana, hömppäseni :) Mut joo, kun ostaa tuon laatuisen laukun, ei tule katseltua vieraisiin laukkuihin pitkään aikaan :)

      Poista
  4. Klassista ja kaunista. Laatuun kantsii totta kai aina panostaa, mutta kyllä sulla on ollut hyvä maku matkassa all along. Katos nyt, kaikki on just sellaisia mitkä ostaisin myös tänään! Ja Mulberryhan on kuin karkkia. Aina. xxx

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuule, musta tuntuu että tekisin samat ostokset minäkin :) Karkkikauppa tosiaan koko Mulberry, hyvät satsit on olleet!

      Poista
  5. Aika monta laukkua tarvitset, kun on sitten vielä "käyttölaukut" (?) erikseen! Olen samaa mieltä siitä, että kannattaa ostaa hyvää laatua, jos kerran ostaa. Ja uutta ei tarvita niin kauan kuin vanha on hyvä. Nuo huivit on nättejä, nekin on varmaan jotain mulberryjä kun pääsivät tähän postaukseen. Ovat ilmeisesti myös hyvin kestäneet aikaa ja kulutusta.

    Maksaako merkkilaukuissa enemmän laatu vai merkki?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjoitin varmaankin epäselvästi sen että nämä ovat olleet niitä käyttölaukkuja mutta ovat siirtymässä eläkkeelle, johtuen mukana raahattavasta nykyteknologiasta joka asettaa käyttölaukuille erilaisia vaatimuksia kokonsa puolesta.

      Ja kyllä, olet oikeassa, ne huivit ovat myös niitä Mulberryjä, made in England kuten kaikki kuvan esineet ja kuin uusia 20 vuoden ahkeran käytön jälkeen.

      Ja kuten näkyy, ainakin 20 vuotta sitten maksoin näissä laadusta. Palataan asiaan 20 vuoden kuluttua kun olen käyttänyt seuraavaa settiä yhtä kauan :)

      Poista