Oodi työlle!

Kyl kyl, niin se kausi vaihtuu taas liikelahjojen myyjilläkin.

Syksyn malleja odotellaan,
joulu hiipii sanavarastoon.
Kynttilät palaa jo pöydillä
ja pehmeät paketit on mielessä.

Samalla pohditaan jo tulevaa kevättä 2014.

Keleistä viis, sesonki on alkanut!


Leipälajina meillä Peiserissä on siis mainos- ja liikelahjat,
ne kaikenkattavat:
Kampanjoiden kylkijäiset ja messumuistot.
Kynät ja lippikset omilla logoilla.
Paidat ja takit promotilaisuuksiin.
Myyntikilpailujen palkinnot ja yrityskäyntien tuliaiset.
Henkilökunnan joululahjat ja asiakkaiden merkkipäivät.

You name it - we make it :)



Kauhean kivaa, vaihtelevaa ja 
valikoimaltaan ylivertaista tavaraa maailma pullollaan.
Ja yhtä monta eri alaa jotka niitä tarvitsevat markkinointiinsa.
Kunnianhimoisena tavoitteena löytää yrityksille
lahjoja joita arvostetaan ja jotka muistetaan.

Pian saatte maistiaisia kuvien muodossa.
Tämänpäivän trendinä kun on että liikelahja suunnataan
usein asiakkaalle kotiin vietäväksi, ei niinkään sinne työpöydälle jätettäväksi.

Tilasimme vähän ylimääräisiäkin, 
himppasen herkkuja Huuto.nettiin myytäväksi koska niitä meiltä kysellään.



Konttuuri keskellä Turkua, tori kivenheiton päässä ja
kauppahalli vielä lähempänä.
Viihdytään viimeisen päälle, työkaveruutta parhaasta päästä.
Nauru aloittaa aamut, useimmiten myös päättää työpäivät.
Asiakkaat on niitä rusinoita pullassa, 
useat ystäviksi muuttuneita.

Haasteet ovat välillä niin isoja että meinaa henki salpaantua.
Se pitää koneet käynnissä!

Kyllä, tykkään työstäni!


Voi olla ettei tällä maailmaa paremmaksi rakenneta,
mokomalla krääsänmyynnillä,
mutta viime vuosina suunta on mennyt paljon paljon parempaan päin.
Ekologisemmaksi, kierrättävämmäksi ja
nykyään on valikoimissa monenmoista
kivaa jolla voi muistaa asiakasta ja lahjoittaa 
samalla hyväntekeväisyyteen.
Siitä iloitsen !


Oodi työlle?
Kyllä, olkoon tämä tällä kertaa sellainen postaus.

Mitenkäs siellä? Pidätkö työstäsi? Kutsumusammatti?
Viihdytkö työpaikalla?  Ihanat työkaverit
Vai jääkö kengistä jarrutusjäljet kun työpaikan ovi häämöttää?
Iso K kasvaa otsaan jo sunnuntai-iltana?
Nyt en kysele mitä teet työksesi vaan yksinkertaisesti viihdytkö?
Meneekö kokonaissaldo plussalle vai pahasti pakkaselle?

Kaikkien tuomiopäivän pasuunoiden keskellä meille toitotetaan jatkuvasti että
pitää olla iloinen jos on töitä.
Onko pahasta jos siitä vielä useimmiten nauttii?


Toivottavasti saan teiltä paljon kommentteja tähän :)

Energiaa työviikkoon kaikille!

Sanna

www.peiser.fi




CONVERSATION

12 kommenttia:

  1. Kyllä on monipuolinen työ, ei taida kahta samanlaista päivää olla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ei ole ei :) Ja kaikkea sattuu ja tapahtuu, joka päivä!

      Poista
  2. Anonyymi8/19/2013

    melkein voi sanoa että rakastan työtäni.ihanat työkaverit,kivat asiakkaat ja vaihteleva työ.kauhulla sen vuoksi odotan tulevaa,koska valtio suunnittelee väkeämme työttömyyskortistoon ja just täytin 50 v..ei tule olemaan helppoa uuden ja yhtä ihanan työpaikan löytyminen,nyyh.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana kuulla että tykkäät! Ja kuule, ei 50v vielä ole liikaa, tosin sen yhtä kivan paikan etsiminen on haastavaa...

      Poista
  3. Mä viihdyn :D
    Keväällä tuli ykstoista vuotta täyteen tässä isossa talossa - en ikipäivänä kuuna kullavalkeana olis uskonut tätä duunia tekeväni, mutta niin se vaan on... myynti on myös mun työtäni. On ollut aina, tavalla tai toisella.
    Ja porukka on ihan hulvatonta! Ikähaarukka on iso, huumori sama, lomalla tunnusti moni jo toisia ikävän tulleen :)

    Toivottavasti ei tässä iässä enää tarvitse lähteä työmarkkinoille rämpimään ja testaamaan iskukykyään :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Just tuosta on täälläkin kysymys, tekemisen ilosta ja halusta. Ja kyllä me vielä ollaan iskukykyisiä :)

      NIIN JA KIIIIIITOS IHANASTA YLLÄTYKSESTÄ ILOPILLERI! NYT SE SYSSY SAA TULLA :)

      Poista
    2. Vähän venähti toimitus....ekat hävis jonnekin? Seuraavat kun sain odottamaan postitusta Lillan pöydälle asti, niin hupstuijaa...joku pääsiäskäsi skippas aamukaffekuppinsa liinalle ja siinä sitten sitten lillui joukossa vähän muutakin kuin aamun lehti ja voileipä :/

      Että kiitollisin mielin kolmeen kertaan tehtynä viimein tuli perille :)

      Poista
  4. Minä olen iloinen siitä, että uskalsin vaihtaa ammattia. Nyt nautin työstäni kovasti. On upea tunne, kun työ rasittaa aivoja muttei hermoja. Sekin ilahduttaa, että nyt voin käyttää ammattitaitoani monipuolisesti. Työkaverit ovat mainioita, mutta koska olen freelancer, en uskalla heihin kovin kiintyä, sillä töiden jatkuminen on aina epävarmaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huikeaa! Tuo on sitä parhautta että ottaa riskin jotta asiat paranis. Kiva kuulla että niin kävi!

      Poista
  5. Huippua, tuollaiset kuuluukin olla työfiilikset!
    Rakastan työtäni ja sen tuomia haasteita, uskon sen olevan kutsumus. Pisteen sen kuuluisan iin päälle tekee työkaverini, neljä miestä. Vaikkakin kuullostaa kummalliselle, viihdyn parhaiten miesvaltaisessa työympäristössä, kun hommat tehdään mutkattomasti eikä tarttee juoruilla kun akat. ;)
    Ensihoitajana en kuitenkaan eläkkeelle jää. Tiedän, että fyysiset rajani tulevat lyhyenä naisena joskus vastaan, mutta vielä nautin täysillä että voin tehdä lemppari työtäni!
    Tosiaan vakipaikkaa ja tuloa tulisi arvostaa hurjasti, mutta joskus myönnän sen unohtuneen, sillä menin suoraan koulun penkiltä työpaikkaani ja sinne olen juurtunut,
    Hiljaa hiipii joskus haave, kumpa saisin olla kotona ja tehdä myös kotoa käsin töitä. Mutta mitä töitä, en onneksi tiedä, eikä ole tarvekkaan! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tärkeitä ovat, vakipaikka ja -palkka ja parasta jos vielä viihtyykin noin hyvin.

      Moni meistä haaveilee tekevänsä kotoa käsin töitä mutta mun täytyy sanoa että itselleni se ei sopis. Saattaisin touhuta jotain ihan muuta kaikki päivät...

      Poista
  6. Just näinhän se pitää ollakkin, työstä saa nauttia ja siitä saa olla ylpeä! :)

    VastaaPoista